Taivaalta lompsahti hirmuinen määrä lunta juuri kun kevät alkoi tuoksua vesisateen alta. Ja suurin piirtein noin tarkalleen maaliskuun ensimmäisenä päivänä.

Liukkaus on ihan hirveää. Pitää kävellä mummoaskelin, ja bussiin ei voi edes kuvitella juoksevansa. Tosin myöhässä nekin ovat koska "lumisade sotki aamuliikenteen". Taas.

Ihanaa on valoisuus, valkea maa ja tieto siitä, että kevät ei  ole kaukana.

Testailin lainaksi saamaani kameraa, ihka ensimmäistä ikinä kokeilemaani digijärkkäriä. Noin hienosti se pysäyttää liikkeen. Neiti suostui koekaniiniksi pyörähtelemään, kohtuullista korvausta vastaan tosin.

Maaliskuu on heräämisen aikaa, minulla näköjään myös koska  innostuin taas kirjoittelemaan. Ja tähän blogiin innostuin melkein tasan vuosi sitten. Tuo onkin kai sitten blogini yksivuotis-tanssikuva!