Tässä kun on bloggaukseni laajentuneet kummallisille alueille niin lisätään sitten vielä se perinteinen kolmas. Pakata olisi pitänyt, sunnuntaina lähdössä lomalle mutta kun olin saanut päähäni että teen kaalikääryleitä. Ja ne oli sitten vaan tehtävä.

Oli muuten eka kerta. Viime syksynä kokeilin, mutta silloin oli poika ja sen tyttöystävä apuna, nyt ihan itse.

Etukäteen ajattelin että vaikeinta olisi se kääriminen, mutta ei. Haastavinta oli se kaalinlehtien ruotujen (tai mitä ne on) ohentaminen. Tunnin uurastamisen jälkeen sain 14 kpl kauniita kääryleitä uuniin ja ne sieltä toisen tunnin jälkeen vielä poiskin.

Teinineiti tykkäsi, haasteet vaan aina kasvaa.
- Tää on hyvää, mutt niin suomalaista. Tee seuraavaksi kevätkääryleitä.
- Täh? En mä tiedä miten niitä tehdään.
- Sen takia on ohjeet!

Pakko tuo haaste on ottaa vastaan... Kevätkääryleitä syksyllä siis.

ps. On kaksi yleistä blogiaihetta, joita täällä minun ei näy eikä tulla näkemään. Toinen on masennus ja toinen seksi. Ymmärrän kyllä, jos joku saa helpotusta masennukseen kirjoittamalla siitä, en tiedä vaan kuka  siitä haluaa lukea. Parempi keino pahaan mieleen on kirjoittaa hyvistä asioista. Ja seksi on henkilökohtaista, miksi siitä pitäisi kertoa kaikille?