Ja on vieläkin.

Neiti aloitti lukion tänään tiistaina. Eka koulupäivä jännitti (todennäköisesti meitä molempia) yhtä paljon kuin yhdeksän vuotta sitten. En saanut edellisenä yönä nukuttua, kun pelkäsin että tyttö ei herää ajoissa, ja päivällä töissä ajatukset harhaili.

Ei kai olisi ihan niin paljon jän nittänyt, mutta kun muutama päivä ennen koulun alkua tuli soitto, että neiti olikin päässyt varasijalta juuri siihen haluamaansa lukioon, ja nyt olisi mahdollisuus vaihtaa jos haluaa. Ja halusihan tuo, tietenkin! Oltiin vaan juuri lähdössä loppukesän minilomareissuun, joten jo kertaalleen sinne toiseen lukioon tehdyt aine- ja kurssivalinnat jäi uuden koulun ekaan päivään.

Päivää ennen, maanantaina, käytiin yhdessä tsekkaamassa koulumatka, puoli tuntia bussilla. Eikös lehdissäkin kehoiteta, että ekaluokkalaisen kanssa on käytävä tutustumassa reittiin...;)

Neiti heräsi ajoissa (toivottavasti myös huomenna, voi ei, taas hermoilua). Odottelin töissä tilannetiedotuksia kuin kissa kuumalla katolla (leffa tuli Teemalta vähän aikaa sitten, missasin sen valitettavasti). Iltapäivällä oli lukujärjestys selvä, sitten vaan kirjaostoksille. Se on kivaa, vaikka maksaakin...

Neiti oli onnellisen tyytyväinen, kertoi että isommat kohteli kuin vertaisiaan ja opettajat kuin melkein aikuisia. Sitä se on, lukio, ihan eri asia kuin yläaste.

Voi että on hyvä olo, ihan itsekin tekisi mieli taas koulun penkille....