1243977793_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Naapurin Vauhtimato oli meillä yökylässä. Hyvin viihtyi, kun neiti rapsutteli ja hellilelli aina kun hän tarvitsi.

Kisua harmitti ainoastaan kiinni oleva huoneeni ovi (allergia...) ja ötökkäverho keittiön ikkunassa. (Kuka sen on sanonut, että on tarkoitettu vain pienille ötököille...?)

Naapurin Karvinenkin teki vihdoin tuttavuutta kun grillailtiin pihalla, syynä taisi tosin olla pari katkarapua, joita hänelle tarjoilin. Seuraavalla grillauskerralla herra tuli taas toiveikkaana kärkkymään. Katkiksia ei ollut, joten tuo näykkäisi sormesta (ei lujaa). Ja sitten yritti pöydälle monta kertaa. Päätyi aina neidin syliin. Purisi ja kehräsi siinä sitten.

1242332862_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Näitä paprikoita ei ostettu syötäväksi. Ne on malleja, kotiläksyjä. Tai oli. Kyllä ne lopulta päätyivät chicken curryn joukkoon.

Mentiin alkukeväästän teinineidin kanssa piirustus- ja maalauskurssille, jossa opetus on suomeksi ja venäjäksi. Ihanaa. Neiti taiteilee, minä kuuntelen ja yritän puhua venäjää.

En murise enää tuota piirtämistä, opettajakin uskaltaa jo nauraa räpellyksilleni (siis oikeasti, sivuprofiilista puuttuu puoli takaraivoa...).

Tuon kuvan perspektiivi on ihan liian vaikea minulle, ajattelin harjoitella tällä:

1242332847_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Siis kuvasta katsoen, paprikathan on jo syöty.

Kiva fiilis siellä on. Ja neiti on monta kertaa saanut kommentin Ozen harasoo (oikein hyvä).